340-780 nm esittelee Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen järjestämän "valo kuvataiteena" -jakson töitä. Jaksolla tutkittiin valon itsenäisiä ilmaisumahdollisuuksia taiteen kontekstissa. Prosessi oli itseohjautuva ja sen tarkoitus oli etsiä ja tutkia, ei määritellä.
Näyttely on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen aukeaa 14.3. ja toinen 4.4.
 |
Aleksi Linnamaa: KIERTOLAISEN KIERTOLAINEN (Odradek)
Videoprojisointi, muovipallo
Täysikuu valaisee Maahan vain noin 0,2 luxin voimakkuudella (länsimainen kylpyhuone on valaistuna keskimäärin 80 luxia). Kaupunkini kuu on kuitenkin vain valopiste muiden joukossa, kuoleva katulyhty, sillä kaupunkini on valaistu niin voimakkaasti läpi yön, että en voi kokea sitä myyttistä kuuta, joka yksinoikeudella valaisi lapsuuteni mättäät ja lätäköt. Meillä päin katulyhdyissä oli katkaisimet, joten ne sai tarpeen tullen pois päältä.
|
 |
Kalle Ahonen, Raisa Kilpeläinen, Samuli Laine: UUSI LITURGIA - EKSTAASI JA EKSODUS
Uskonnollisuus, uhrilampaat, alttarimainen tilaratkaisu. Teatterin syntinen ja eeppinen, ylellinen punainen veluuri.
Kaksi kuollutta loisteputkin lävistettyä lammasta käy pakastealtaissa valollista dialogia sähköisten apuvälineiden välityksellä: sitaatteja filosofiasta ja kirjallisuudesta, ristiriitaisia lainoja länsimaisen sivistyksen ja barbarian kaanonista.
Kyseessä on liturgia: valollinen ekstaasi ja eksodus.
Ekstaasia voidaan pitää eräänlaisena pienenä kuolemana, sillä se hävittää subjektin, ja kuolemaa voidaan käänteisesti pitää lopullisena ekstaasina.
Liturgia tarkoittaa sanamukaisesti yhteistä työtä. Teos on kollektiivinen taideteos, joka on johdettu mahdollisen äärirajoille. Työnämme on ollut kerätä yhdessä olemassaolon haavasta vuotava valo ja uuttaa siitä kollektiivista energiaa. Teoksemme on nomadinen seremonia kulttuurin autiomaassa. Se on ehdotus uudeksi liturgiaksi, dionyysisten subjektien ekstaasi sivilisaation eksoduksessa.
Kalle Ahonen, TaiK
Raisa Kilpeläinen, TaiK & Teak/VÄS
Samuli Laine, TaiK
|
 |
Ilkka Paloniemi: MONTE CARLO
Monte Carlo -digitaalisessa valoteoksessa on virtuaalisen tilaan on tehty virtuaalista valoa. Aistimme pyrkivät tulkitsemaan koetun realismiin perustuvan maailmankuvamme kautta. Teoksessa mukana oleva valollinen valhe on mahdollinen virtuaalimaailmassa ja valhe perustuu reaalimaailmaan pohjautuvaan tulkintaan. Teos kyseenalaistaa reaalimaailmaan perustuvan käsitteistön ja niihin liittyvät arviointikriteerit. Voimmeko reaalimaailman käsitteillä arvioida tai kuvata virtuaalimaailman ilmiöitä? Monte Carlo -nimi juontaa satunnaislaskentaan perustuvaan matemaattiseen metodiin, jota tämän virtuaalisen valon tuottamiseen on käytetty.
|
 |
Juho Rahijärvi: LAITURI 1
|